Ratkaisukeskeisessä terapiassa mietitään, miten asiat olisivat, jos kaikki olisi hyvin. Tästä mielikuvasta tehdään tavoite ja mahdollisuus, jota kohti edetään. Terapiassa suunnitellaan, miten päästään kohti tavoitetta ja otetaan niitä askelia, joilla tavoite saavutetaan.
Suomessa ratkaisukeskeisestä terapiasta käytetään myös nimitystä lyhytterapia. Yleinen käyntimäärä on 1-6 kertaa. Ratkaisukeskeistä ajattelutapaa käytetään yksilö-, pari-, lapsi- ja perheterapiassa.
Ratkaisukeskeisen psyykkauksen kohdealueet ovat rajattomia. Vastaanotolle voi tulla yhtä hyvin itsevarma huippu-urheilija harjoittelemaan tulevaa kilpailua kuin muutaman kuukauden koulusta lintsannut nuori, jolle kouluun lähtemiseen löytyy ylittämätön kynnys.
Yleisimpiä vastaanotolle saapumisen syitä ovat: sosiaalinen jännittäminen, pelot, tupakasta vieroittuminen, hyvän elämänotteen löytäminen, masennuksesta tai uupumisesta irtaantuminen, oppimisen tehostaminen, koulu, parisuhde kysymykset, vanhempi-lapsi-suhteet, laihduttaminen, liikuntaan innostuminen, terveelliset elintottumukset, minkä tahansa tavoitteen tukeminen, motivointi jne.
Ns. ratkaisukeskeinen terapia on luonteeltaan mahdollisimman käytännönläheinen lyhytterapeuttinen lähestymistapa. Lähestymistavasta käytetään myös termejä ”voimavarasuuntautunut terapia” ja ”tavoitesuuntautunut terapia”.
Uusien näkökulmien löytyminen
Ratkaisukeskeisyyden periaatteita voidaan soveltaa kaikessa inhimillisessä vuorovaikutuksessa ja terapia on vain osa sen sovellutusalueista. Sitä voi soveltaa kaikenikäisille niin yksilö-, pari, perhe-, lapsi- kuin ryhmäterapioissakin. Muita sovellutusalueita ovat mm. työyhteisöjen kehittämishankkeet, uusien näkökulmien löytäminen ongelmatilanteisiin esim. työpaikoilla tai kouluissa, asiakaslähtöisyyden tehostaminen myyntityössä, koulutukset jne.
Ratkaisut ja tavoitteet
Terapiassa keskitytään ratkaisuihin ja tavoitteisiin ongelmien sijaan. Asiakkaassa pyritään herättämään oivalluksia ja aktivoimaan hänen resurssejaan. Tavoiteseurannassa keskitytään onnistumisiin ja mahdollisista takapakeista mallitetaan oppimiskokemukset ja näin määritetään nekin kasvukokemuksiksi.
Arvomaailman kunnioittaminen
Ratkaisukeskeisyydessä ymmärretään, että kaikkiin asioihin on useita näkökulmia ja mielipiteitä, joita ei arvoteta oikea-väärä -ajattelulla. Muutoinkin ratkaisukeskeisyydessä pyritään löytämään oivallus, että elämä ei ole joko-tai -ilmiö vaan useamminkin sekä-että -ilmiö. Ohjaajalla/terapeutilla on lukuisia reseptinomaisia malleja ohjata asiakastaan oivalluksiin. Tavoite on olla mahdollisimman luova ja rakentaa ohjaaminen tähän hetkeen siten, että ratkaisut ja oivallukset syntyvät mahdollisimman täydellisesti asiakkaan omina prosesseina. Kaikki ohjaaminen tapahtuu asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen ja hänen arvomaailmaansa ja maailmankuvaansa arvostaen.
Ratkaisukeskeinen terapia on luonteeltaan lyhytterapiaa, jossa tapaamiskertoja on keskimäärin muutamasta ehkä kuuteen. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa terapiassa ei kuitenkaan tarkoita, etteikö terapiaprosessi voisi olla pidempikin. Tällöin ideana vain on joka kerta toimia ratkaisukeskeisesti eli asiakkaan resursseja aktivoiden. Ratkaisukeskeistä terapiaa voi harjoittaa sellaisenaan tai siihen voi luontevasti liittää ideoita myös muista viitekehyksistä kuten esim. psykodraama, NLP,hypnoosi,