Terapiamuotoja

Terapiahuone Mielen Tilan tarjoamia erilaisia terapiamuotoja
(Lähde: Mielenterveystyön keskusliitto + Terapiahuone Mielentilan terapeutit)

Kognitiivinen psykoterapia

Kognitiivinen psykoterapia on väljä kehikko, jonka sisään mahtuu useita painopisteeltään hieman erilaisia suuntauksia. Yhteisenä piirteenä on pyrkimys löytää ja selkiinnyttää asiakkaan ajatusrakennelmia ja toimintatapoja sekä suhdetta ajatuksiinsa ja toimintaansa. Asiakkaalla saattaa olla rajoittavia ja turhaa energiaa kuluttavia ajatuksia ja toimintamalleja. Terapiassa pyritään löytämään itsetuntoa ja elämänhalua kuluttavien/rajoittavien ajatusten ja toimintamallien tilalle uusia ajatuksia ja näkökulmia. Lyhyt kognitiivinen terapia (1–10 kertaa) pyrkii parantamaan potilaan ongelmanratkaisutaitoja ja lisäämään selviytymiskeinoja. Pitkän kognitiivisen terapian tavoite on kehittää myös uudenlaisia tapoja kokea asioita ja uudistaa vuorovaikutussuhteita. Terapiassa tehdään erilaisia harjoituksia ja voidaan antaa myös kotitehtäviä, joiden avulla asiakas voi oppia itsehyväksyntää ja saada keinoja oman mielialan säätelyyn.

Kognitiivinen terapia auttaa tehokkaasti esim. masennuksen, ahdistuneisuuden, paniikkihäiriön, sosiaalisten pelkojen ja syömishäiriön hoidossa.

Kognitiivista terapiaa toteutetaan pääasiassa yksilöterapiana, mutta myös ryhmä-, pari-, perhe- ja lapsiterapiana. Mielen Tilan kognitiiviset psykoterapeutit yhdistelevät erilaisia käytännössä hyviksi havaittuja menetelmiä ja räätälöivät terapian yhteistyössä kunkin asiakkaan kanssa.

Ratkaisukeskeinen eli voimavarakeskeinen terapia

Ratkaisukeskeisessä terapiassa mietitään, miten asiat olisivat, jos kaikki olisi hyvin. Tästä mielikuvasta tehdään tavoite ja mahdollisuus, jota kohti edetään. Terapiassa suunnitellaan, miten päästään kohti tavoitetta ja otetaan niitä askelia, joilla tavoite saavutetaan.

Suomessa ratkaisukeskeisestä terapiasta käytetään myös nimitystä lyhytterapia. Yleinen käyntimäärä on 1-6 kertaa. Ratkaisukeskeistä ajattelutapaa käytetään yksilö-, pari-, lapsi- ja perheterapiassa.
Ratkaisukeskeisen psyykkauksen kohdealueet ovat rajattomia. Vastaanotolle voi tulla yhtä hyvin itsevarma huippu-urheilija harjoittelemaan tulevaa kilpailua kuin muutaman kuukauden koulusta lintsannut nuori, jolle kouluun lähtemiseen löytyy ylittämätön kynnys.

Yleisimpiä vastaanotolle saapumisen syitä ovat: sosiaalinen jännittäminen, pelot, tupakasta vieroittuminen, hyvän elämänotteen löytäminen, masennuksesta tai uupumisesta irtaantuminen, oppimisen tehostaminen, koulu, parisuhde kysymykset, vanhempi-lapsi-suhteet, laihduttaminen, liikuntaan innostuminen, terveelliset elintottumukset, minkä tahansa tavoitteen tukeminen, motivointi jne.

Ns. ratkaisukeskeinen terapia on luonteeltaan mahdollisimman käytännönläheinen lyhytterapeuttinen lähestymistapa. Lähestymistavasta käytetään myös termejä ”voimavarasuuntautunut terapia” ja ”tavoitesuuntautunut terapia”.

Uusien näkökulmien löytyminen
Ratkaisukeskeisyyden periaatteita voidaan soveltaa kaikessa inhimillisessä vuorovaikutuksessa ja terapia on vain osa sen sovellutusalueista. Sitä voi soveltaa kaikenikäisille niin yksilö-, pari, perhe-, lapsi- kuin ryhmäterapioissakin. Muita sovellutusalueita ovat mm. työyhteisöjen kehittämishankkeet, uusien näkökulmien löytäminen ongelmatilanteisiin esim. työpaikoilla tai kouluissa, asiakaslähtöisyyden tehostaminen myyntityössä, koulutukset jne.

Ratkaisut ja tavoitteet
Terapiassa keskitytään ratkaisuihin ja tavoitteisiin ongelmien sijaan. Asiakkaassa pyritään herättämään oivalluksia ja aktivoimaan hänen resurssejaan. Tavoiteseurannassa keskitytään onnistumisiin ja mahdollisista takapakeista mallitetaan oppimiskokemukset ja näin määritetään nekin kasvukokemuksiksi.

Arvomaailman kunnioittaminen
Ratkaisukeskeisyydessä ymmärretään, että kaikkiin asioihin on useita näkökulmia ja mielipiteitä, joita ei arvoteta oikea-väärä -ajattelulla. Muutoinkin ratkaisukeskeisyydessä pyritään löytämään oivallus, että elämä ei ole joko-tai -ilmiö vaan useamminkin sekä-että -ilmiö. Ohjaajalla/terapeutilla on lukuisia reseptinomaisia malleja ohjata asiakastaan oivalluksiin. Tavoite on olla mahdollisimman luova ja rakentaa ohjaaminen tähän hetkeen siten, että ratkaisut ja oivallukset syntyvät mahdollisimman täydellisesti asiakkaan omina prosesseina. Kaikki ohjaaminen tapahtuu asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen ja hänen arvomaailmaansa ja maailmankuvaansa arvostaen.
Ratkaisukeskeinen terapia on luonteeltaan lyhytterapiaa, jossa tapaamiskertoja on keskimäärin muutamasta ehkä kuuteen. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa terapiassa ei kuitenkaan tarkoita, etteikö terapiaprosessi voisi olla pidempikin. Tällöin ideana vain on joka kerta toimia ratkaisukeskeisesti eli asiakkaan resursseja aktivoiden. Ratkaisukeskeistä terapiaa voi harjoittaa sellaisenaan tai siihen voi luontevasti liittää ideoita myös muista viitekehyksistä kuten esim. psykodraama, NLP,hypnoosi,

NLP-terapia

NLP-terapiassa (Neuro-Linguistic Programming) motivoidaan muutoksen mahdollisuuksiin ja uusiin näkökulmiin arjen ajattelussa. NLP-terapia on yleensä lyhytterapiaa ja käyntejä on 1–5.

NLP-terapia, mielikuvaharjoitukset
NLP (neuro-linquistic programming eli neurolingvistinen prosessointi) on lähestymistapa ja tutkimussuuntaus, jossa ihmisen mielen taitavaa toimintaa ja toimivaa vuorovaikutusta mallittamalla on saatu paljon uutta tietoa siitä, miten ihmiset toimivat tilanteissa, joissa he onnistuvat. NLP-tutkimuksissa on löydetty uutta tietoa mm. ihmisten niistä ajattelutavoista ja mielikuvien, sisäisen puheen sekä kehon käyttötavoista, joilla voidaan tukea tavoitteeseen etenemistä ja itsensä motivoimista.

NLP-terapia on ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa, jossa kunnioitetaan asiakkaan maailmankuvaa, arvomaailmaa ja itsemääräämisoikeutta.
NLP-lähestymistapa sopii yhtä hyvin ei-toivotun toimintatavan uudelleen määrittelyyn kuin olemassa olevan taidon vahvistamiseenkin. Se toimii terapiana ja psyykkisenä valmentamisena.
NLP-tapaaminen rakentuu keskusteluun, eri mielenohjailu-ideoiden opettamiseen ja toiminnallisten- ja mielikuvaharjoitusten teettämiseen.
NLP:n kohdealueet NLP -psyykkauksen kohdealueet ovat rajattomia. Vastaanotolle voi tulla yhtä hyvin itsevarma huippu-urheilija harjoittelemaan tulevaa kilpailua kuin muutaman kuukauden koulusta lintsannut nuori, jolle kouluun lähtemiseen löytyy ylittämätön kynnys.

Yleisimpiä vastaanotolle saapumisen syitä ovat: sosiaalinen jännittäminen, pelot, tupakasta vieroittuminen, hyvän elämänotteen löytäminen, masennuksesta tai uupumisesta irtaantuminen, oppimisen tehostaminen, koulu, parisuhde kysymykset, vanhempi-lapsi-suhteet, laihduttaminen, liikuntaan innostuminen, terveelliset elintottumukset, minkä tahansa tavoitteen tukeminen, motivointi jne.

Hypnoositerapia

”Suggesto-/hypnoositerapia on lyhyterapeuttinen malli, jossa terapeutti hyödyntää rentoutuksen ja hypnoositerapian antamia mahdollisuuksia auttaa asiakasta saavuttamaan yhteisesti sovitut tavoitteet. Suggestoterapiatapaaminen rakentuu keskustelusta, asiakkaan haastattelusta ja itse hypnoositerapiasta, jonka aikana tehdään erilaisia mielikuvaharjoitteita ja yhtenä työkaluna käytetään suggestioita. Hypnoosi-/suggestoterapian yksi taustaolettamus on, että hypnoosin/rentoutumisen aikana ihmisen mieli toimii ”alitajuisemmalla” tavalla kuin valvetilassa ja näin mielikuvaharjoitteet ja kannustavat suggestiot omaksutaan helpommin kuin tavallisessa keskustelussa. Suggestoterapia ei anna ratkaisuja, vaan herättää ratkaisut syntymään asiakkaan mielessä, asiakkaan maailmankuvassa. Suggestoterapia on asiakkaan itsemääräämisoikeutta, arvomaailmaa ja maailmankuvaa kunnioittava lähestymistapa.” (SHY:n eettinen ohjeistus)

Tapaamisen aikana asiakas ja terapeutti keskustelevat asiakkaan tavoitteesta. Tämä keskustelu luo pohjan hypnoositerapian suggestioille ja mielikuvaharjoitteille. Asiakkaalle kerrotaan erilaisia mielenohjailuideoita ja käytännön menetelmiä motivoida ja kannustaa itseään. Useimmat ihmiset kokevat hypnoositerapian rentouttavana, sisäisesti harmonisena tilana, jossa on helppo keskittyä ja asiat ikään kuin selkiintyvät. Mieli löytää uusia oivalluksia ja näkökulmia. Hypnoositerapiassa asiakas terapeutin auttamana itse ohjaa itsensä hypnoositilaan ja siitä pois. Hypnoosissa ihminen on tietoinen ympäristön tapahtumista ja esimerkiksi keskustelu terapeutin kanssa tapahtuu täysin normaalisti.
Tapaamisen kesto on yksilökohtaista, useimmiten kuitenkin noin 1,5 tuntia. Luonteeltaan suggestoterapia on lyhytterapiaa eli käyntikertojen määrä on keskimäärin yhdestä kuuteen.

Hypnoosi-/suggestoterapian kohdealueita ovat:

Yleisimpiä vastaanotolle saapumisen syitä ovat: sosiaalinen jännittäminen, pelot, tupakasta vieroittuminen, hyvän elämänotteen löytäminen, masennuksesta tai uupumisesta irtaantuminen, oppimisen tehostaminen, koulu, parisuhde kysymykset, vanhempi-lapsi-suhteet, laihduttaminen, liikuntaan innostuminen, terveelliset elintottumukset, minkä tahansa tavoitteen tukeminen, motivointi jne.

Gestaltterapia eli hahmoterapia

Gestaltterapian mukaan ihmistä mietityttää se, että hän ei elä nykyhetkessä vaan tulevaisuudessa. Hän ennakoi, odottaa ja pelkää tulevaa. Terapian tarkoituksena on lisätä asiakkaan tietoisuutta nykyhetkestä ja opettaa häntä myös elämään tässä hetkessä, jotta ahdistus helpottaa ja hyvä olo lisääntyy. Terapiassa hän oppii luopumaan selityksistä ja ymmärtää, että hän on itse vastuussa tunteistaan ja reaktioistaan.

Gestaltterapia sopii esim. ihmissuhdeongelmien, läheisriippuvuuden ja pakonomaisten toimintamallien käsittelyyn, mutta ennen kaikkea persoonallisuuden kehittämiseen.

Ryhmäpsykoterapia

Ryhmäpsykoterapia perustuu ajatukseen, että ihmisen olemukseen kuuluu eläminen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Koska muuttumisen tarpeet yleensä alkavat vuorovaikutussuhteissa, niitä kannattaa myös tutkia ja hoitaa ryhmässä.

Yleensä psykoterapiaryhmissä on monista eri muuttumisen/uuden löytämisen halun äärellä olevia lähimmäisiä/ihmisiä. Ryhmiä voidaan järjestää myös samoja tavoitteita lähestyville ihmisille, esim. abortin kokeneille, insestin uhreille, syöpäpotilaille, väkivallan uhreille, paniikkihäiriöitä tai parisuhdevaikeuksia kokeville.

Ryhmäpsykoterapiaistunto kestää 1,5 tuntia 1–2 kertaa viikossa. Ryhmät kestävät 3–5 vuotta ja ryhmässä on 6–8 jäsentä.

Perheterapia

Perhe nähdään sosiaalisena systeeminä, jossa on tietyt roolit, säännöt ja valtarakenne. Perheterapiassa käsitellään perheen sisäistä vuorovaikutusta. Terapiaan voi osallistua koko perhe tai osa perheestä.

Narratiivisessa terapiassa

asiakkaan elämää ja psyykkistä kärsimystä tutkitaan hänen itsestään kertomien tarinoiden kautta. Terapian perusolettamus on, että yksittäiset ihmiset käyttävät kulttuurissa vallitsevia tarinamalleja tulkitessaan oman elämänsä tapahtumia. Jos asiakkaan tarinat ovat kovin kielteisiä, ne saattavat ylläpitää epäsuotuisia toiminta- ja ajattelutapoja ja tätä kautta johtaa hankaluuksiin työelämässä, perheessä tai ystävyyssuhteissa tai jopa vakaviin psyykkisiin ongelmiin. Terapiassa narratiivinen ote voi tarkoittaa esimerkiksi kielteisten tarinoiden kyseenalaistamista ja myönteisempien tarinoiden rakentamista asiakkaan ja terapeutin välisessä vuorovaikutuksessa.

Mindfulness

Olemme ajatuksissamme usein muualla kuin tässä hetkessä. Ajatukset vaeltelevat tulevassa tai menneessä tai olemme huolestuneita ja murehdimme asioita. ”Mindfulness eli hyväksyvä läsnäolo tarkoittaa tietoista läsnäoloa tässä hetkessä, tilaa, joka sallii ja hyväksyy kaikki tuntemukset”, määrittelee menetelmän kehittäjä, yhdysvaltalainen professori Jon Kabat-Zinn.
Tietoisen läsnäolon harjoitukset perustuvat ikivanhoihin meditaatiomenetelmiin. Tietoisessa läsnäolossa maailmaa ja itseä havainnoidaan hyväksyen, ilman arvostelua ja mihinkään takertumatta. Ajatukset, tunteet ja aistimukset saavat tulla ja mennä ilman, että ne kuohuttavat meitä tai vaativat välitöntä toimintaa. menetelmä perustuu ajatukseen siitä, että tilanteet ja tapahtumat sellaisinaan eivät aiheuta kärsimystä, vaan se, miten me niihin suhtaudumme.
Tietoisuustaioihin perustuva kognitiivinen terapia (mindfulness based cognitive therapy, MBCT) on yhdistelmä tietoisuustaitoharjoituksia ja perinteisempää kognitiivista terapiaa. Sillä on saatu hyviä tuloksia muun muassa stressin hallinnassa ja masennuksen uusiutumisen ehkäisyssä.

Mitä on psykoanalyyttinen psykoterapia eli psykodynaaminen psykoterapia?

Psykoanalyyttinen psykoterapia on psykoanalyyttiseen teoriaan perustuvaa psyykkisten oireiden ja kärsimysten tutkimusta ja hoitoa. Terapiassa painotetaan potilaan ja terapeutin yhteistyösuhdetta. Psykoterapiassa on mahdollista puhua asioista, jotka ovat läsnä tämänhetkisessä elämäntilanteessa, tutkia menneisyyttä sekä miten haluasi elämän näyttävän tulevaisuudessa. Psykoterapian tavoitteena on kehittää kykyä tunnistaa, ymmärtää ja käsitellä tunteita, sisäisiä ristiriitoja ja ongelmia ja tällä tavalla lisätä vaikutusmahdollisuuksia omaan elämään. Psykoanalyyttinen hoito on luonteeltaan tiivistä ja pitkäjänteistä, koska kyseessä on kehitysprosessi. Siksi psykoterapiatunteja on yleensä kaksi kertaa viikossa ja terapia saattaa kestää muutamasta vuodesta useaan vuoteen. Ihminen joka hakeutuu psykoterapiaan, voi kärsiä monenlaisista oiresista/ongelmista kuten ahdistuksesta, masennuksesta, itsetunto-ongelmista sekä ongelmista ihmissuhteissa, työelämässä ja opiskelussa.

Vad är psykoanalytisk eller psykodynamisk psykoterapi?

Psykoanalytisk psykoterapi grundar sig på psykoanalytisk teori och erfarenhet och betonar vikten av undersökande samarbete. I psykoterapin har man möjlighet att fritt tala om det som är aktuellt i ens liv. Man har möjlighet att tala om sin inre och yttre verklighet, om vad som händer nu och vad som hänt i det förflutna samt om vad man önskar skall hända i framtiden. Målsättningen med psykoterapin är att få ökad förståelse för sig själv, sitt handlande och sina motiv samt att utveckla sin förmåga att hantera och bearbeta sina konflikter och på detta sätt öka möjligheterna att påverka sitt eget liv. Psykoanalytisk psykoterapi är till sin natur långsiktigt och intensiv eftersom det är fråga om en utvecklingsprocess som måste få ta tid. Man träffar vanligen sin terapeut regelbundet två gånger i veckan under en längre tid. Människor som söker sig till terapi kan lida av många slags symtom/problem som t.ex. ångest, depression, problem med självförtroende samt problem i människorelationer, studier eller arbetsliv.

Valmennus/Life coaching

Life Coaching eli valmennus on hyvä apu kun kaipaat muutosta elämääsi. Valmennus auttaa sinua selkiyttämään kuka sinä olet ja mitä elämältäsi haluat. Voit hyödyntää valmennusta silloin, kun muutos elämässäsi on väistämättä edessä tai silloin, kun haluat ottaa elämässäsi askeleen kohti jotain parempaa. Valmennuksessa kartoitetaan tämänhetkinen elämäntilanteesi, löydetään sinulle sopivia tavoitteita ja oivallat, miten voit saavuttaa tavoitteet sinulle sopivalla tavalla. Oleellista on että löydät omat voimavarat.

Valmennus rakentuu sinun toiveidesi mukaisesti. Voit hyödyntää sitä mm. itsetuntemuksesi kehittämisessä, uran luomisessa, ihmissuhteiden parantamisessa, hyvinvointisi kasvattamisessa, paininhallinnassa tai vaikka mielenrauhan löytämisessä. Sinä valitset aiheen, johon haluat keskittyä.

Valmentajasi ei neuvo, vaan antaa tilaa omille ajatuksille. Erilaisten kysymysten ja monipuolisten harjoitusten avulla sinä oivallat olennaisen, joka auttaa sinua kohti haluamaasi. Valmennus ei ole terapiaa.

Valmennuksen tausta
Valmennuksessa hyödynnetään kognitiivista kolmiota (ajatus, tunne, toiminta), ratkaisukeskeistä toimintatapaa ja positiivista psykologiaa. Edellä mainitun viitekehyksen lisäksi hyödynnetään tarvittaessa teknikoita, joiden tausta löytyy urheilijoiden mentaalivalmennuksesta, NLP:stä, luovuusvalmennuksesta ja mindfulnessistä.

Valmennuksen hyödyt
Valmennuksen myötä oivallat mitä sinä oikeasti haluat ja millaisilla askelilla sinä voit sen saavuttaa. Valmennuksessa itsetuntemuksesi kehittyy ja itseluottamuksesi vahvistuu. Itse johtamisen taidot paranevat, kokonaisvaltainen hyvinvointisi ja elämäniloisi kasvaa.

Life coaching

Coaching är ett bra alternativ när du önskar förändring i ditt liv. Coachingen hjälper dig att klargöra vem du är och vad du vill av ditt liv. Du kan dra nytta av coaching då du står inför en förändring, eller när du vill ta ett steg mot något bättre.

I coachingen börjar vi med att kartlägga din nuvarande livssituation. Du får hjälp med att hitta ett lämpligt mål. Vi gör en plan över hur du uppnår ditt mål på ett sätt som passar dig. Det väsentliga är att du får tag i dina inre resurser samt att vi kommer åt möjliga hinder.

Coachingen byggs upp enligt dina önskemål. Du väljer ämnet som du vill koncentrera dig på. Du drar nytta av coaching om du vill öka din självkännedom. Coaching är även en bra metod när du vill öka ditt välmående. Det kan handla om t.ex. frågor som berör tidsanvändning, viktkontroll eller levnadsvanor. Din coach ger inte råd utan ger utrymme för dina tankar och funderingar. Genom olika frågor och övningar hjälper jag dig att nå insikter som för dig vidare. Coaching är inte terapi.

Coachingens bakgrund:
I coaching använder vi oss av lösningsfokuserat handlingsätt, av den positiva psykologin och den kognitiva triangeln (tanke, känsla, handling).

Förutom den ovannämnda referensramen använder vi oss av tekniker som bygger på metoder från idrottarnas mentalträning, NLP och mindfulness.

Genom coachingen får du ökad insikt i vad du på riktigt vill, och hur du kan nå dina mål. Genom coachingen utvecklas din självkännedom och ditt självförtroende förbättras. Du har lättare att styra ditt liv och ditt helhetsmässiga välmående och livsglädjen ökar.